perjantai 18. huhtikuuta 2014

Tylsää, tylsempää, pääsiäinen sairaalassa.

Olin jo pääsemässä kolmen viikon jälkeen sairaalasta eilen torstaina 17.4. pois, vaan jostain nousi kuume ja tulehdusarvot myös. Lomille sai sanoa hyvästit viime hetkillä. Ei watuttanut sitten yhtään. Eipä vissiin..

Nyt joudun makaamaan pääsiäisen pyhät ja viikonlopun täällä.

Niille jotka ovat onnellisia eivätkä tiedä mitä viikonloppu ja pyhäpäivät sairaalassa tarkoittaa, voin kertoa: se on aikaa milloin ei tapahdu yhtään mitään ja mikään ei etene. Jotain vakioverikokeita otetaan, mutta kun ei ole läärinkiertoja tms. jotka veisivät itse hoitoa eteenpäin niin tämä on yhtä tylsää makoilua. Nyt ei neljään päivään etene mikään asia yhtään mihinkään.

Voi helvatan watun wattu että on tylsää! Varsinkin kun olin juuri pääsemässä pois ennen tätä tylsyyden keskittymää. Tylsyyteen ei auta sukulaisten ja tuttavien käynti; He pääsevät täältä lyhyen hetken jälkeen pois. Minullakin on jumalaton ikävä omaan kotiin vaimon ja kissojen luokse!

Äkkiseltään on vaikea keksiä mitään niin tylsää kuin joutuminen sairaalaan pääsiäisenä. Joutava pääsiäinen lukuisine pyhineen hankaloittaa jo normaaliakin elämää, kun ihmiset esim. tuntuvat luulevan että ruoka loppuu kaupoista, jonot täysine kärryineen on yhtä helvettiä kaupoissa jne. Niin ja tosiaan mitä tämä hyödytön makaaminen neljä päivää on potilaille. Tätä ei toivo edes vihamiehelleen.

Erittäin kypsähtänyt, elimen otsaan kasvattanut
-neko 18.4.

Ei kommentteja: